Parsakaali-sienipasta

Tämä ei ole mikään uusi tai ihmeellinen ohje. Halusin jakaa tämän tekeleeni ainoastaan siksi, että pääsisin marmattamaan tuosta juustosta. En käy Lidlissä kovin usein ostoksilla, mutta silloin kun käyn, suuntaan yleensä aina juustohyllylle, koska sieltä saa muutamaa ehdotonta lemppariani. Mutta. Nyt päätin ottaa vuohenjuustoa. Jahkailin kahden eri paketin välillä, ja valitsin sitten sen halvemman. Ja mikä pettymys! Juusto oli tooooodella pehmeää ja valuvaa. Siitä tuli enemmänkin mieleen joku oikein pehmeä valkohomejuusto kuin vuohenjuusto. Pötköä oli pehmeyden takia todella vaikea leikata, ja palat sulivat lähes kokonaan annoksen päälle. Olisin halunnut sellaisia ihania pieniä juuston palasia, mutta koska leikkaaminen oli vaikeaa, tuli paloista isoja könttejä, jotka sitten sulivat pastan päälle niin, ettei suutuntumaksi jäänyt juuri muuta kuin kuoret. Pöh. En osta toiste!

Parsakaali-sienipasta: (pahoittelut epämääräisistä määristä)
pastaa
pala parsakaalia
5-6 herkkusientä
2,5 dl ruokakermaa
suolaa
mustapippuria
vuohenjuustoa

Paloittele sienet ja parsakaali, ja paista niitä pannulla kunnes sienistä on haihtunut osa nesteestä, ja parsakaalin palat ovat hieman pehmeitä. Kaada sekaan kerma ja anna kastikkeen hautua kannen alla. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Paloittele vuohenjuusto. Keitä ja valuta pasta. Kokoa pastasta ja kastikkeesta annos ja lisää päälle vuohenjuustopalat.


-S-

Mummin sienikastike

Mitä niin ihmeellistä tässä sienikastikkeessa on? Reseptin kannalta ei niin mitään. Mutta se maku. Se maku tuo mieleen lapsuuden. Se on itselleni yksi niistä turvaa ja lohtua tuovista mauista. Mummin sienikastiketta syödessä koko maailma on himpun verran parempi paikka. Pelkkä tuoksu on suora paluu lapsuuteen, mummin keittiön pöydän ääreen pelaamaan korttia papan kanssa ja odottelemaan herkkuja.

Kysyin päivänä yhtenä mummilta, että miten hän tarkalleen ottaen tekee tuon herkkuni. Ja se oli yksinkertaistakin yksinkertaisempaa. Ilmeisesti yksi suurimmista "salaisuuksista" on tuo pitkä kiehumisaika, maku on täysin eri jos pitää kattilaa liedellä vain sen 10 min. Tästä omasta versiostani kuitenkin puuttui "se jokin". Ehkä se on vain pään sisällä...että omassa keittiössä aivan sama ruoka ei vaan voi maistua samalta, varsinkin jos tietää, että se ei ole mummin itsensä tekemää. Vaikutusta saattoi olla myös sillä, että itse käytin jotain 10% ruokakermaa, ja mummin sienikastike on taatusti ehtaa kermaa. Minusta ainoa oikea tapa syödä tätä herkkua on keitettyjen perunoiden kanssa, vaikka sopisi varmasti pastakastikkeeksikin.


1 sipuli
sieniä (itse käytin 5 jumboherkkusientä)
n. 1rkl vehnäjauhoja
4 dl kermaa
voita
ripaus suolaa
(itse laitoin myös vähän mustapippuria)

Silppua sipuli ja paloittele sienet. Paista sipulisilppua hetki pannulla voissa, lisää sienet. Ripottele vehnäjauhot paistettujen sienten ja sipulien päälle, ja kaada ne kattilaan. Kaada päälle kerma. Anna kiehua 30 min ja lisää maun mukaan suolaa.

Voimaruokaa

Eli pinaattia. Inspiraationa tällekin lounaalle toimi Sisko H. Tämä on muunnos siskon ihanaisesta pinaattipastasta, jota pääsin jokin aika sitten maistamaan. Oma suhteeni pinaattiin on aina ollut hieman kaksijakoinen. Olen lähes kaikkiruokainen, eikä siis ole montaakaan ruokalajia joista en pitäisi. Mutta pinaattikeitto on aina ollut sellainen. Joskus yrittämällä yritin opetella syömään pinaattikeittoa, mutta ei. Kerta toisensa jälkeen se vaan maistui aina yhtä pahalle. Useimmiten kuitenkin pidän pinaatista muissa ruuissa. Tosin välillä edelleen tulee vastaan ruokia joista mielummin jättäisin pinaatin pois. Sattuman kauppaa sanoisinko. Mutta tässä pastassa pinaatti taas toimi erinomaisen hyvin.

Pinaatti-vuohenjuustopasta (kahdelle)

6 kerää tagliatellea
1 pss pakastepinaattia
n. 1 dl ruokakermaa
mustapippuria
suolaa
vuohenjuustoa
basilikaa

Kuumenna pinaatti ja kerma pienessä kattilassa. Lisää suolaa ja reilusti mustapippuria (iisisti suolan kanssa, vuohenjuustosta kun tulee aika hyvin suolaisuutta mukaan). Keitä ja valuta pasta. Sekoita pinaattikastike pastan sekaan. Paloittele vuohenjuusto ja lisää palasia valmiin annoksen päälle maun mukaan (itse laitoin paaaaljon). Päälle silppusin vielä basilikaa.


-Sisko S-

Sitruunaa!

Rakastan kirpsakkaa sitruunaa yleensä jälkiruuissa, mutta oiva raaka-aine se on myös suolaisissa pöperöissä (kalan päälle puristelen sitruunamehua usein liiankin kanssa). Selailin alkuviikosta Antti Vahteran ja Visa Nurmen Hellan haltuun! -kirjaa, ja sieltä osui silmiin ihanan simppelin sitruunapastan ohje. Ja sitä oli sitten kokeiltava, omin pienin muunnoksin. Hyvää oli!


Sitruunapasta (kahdelle):
6 kerää tagliatellea
puolikkaan sitruunan kuori
1 1/2 sitruunan mehu
1dl kermaa
25g voita
tuoretta basilikaa
mustapippuria
parmesanraastetta

Pese 1 sitruuna ja raasta sen kuoresta puolet. Purista sitruunoista mehu. Kaada kerma pieneen kasariin ja lisää joukkoon huoneenlämpöinen voi. Kuumenna kunnes voi sulaa kerman joukkoon. Lisää sitruunamehu. Keitä ja valuta pasta. Sekoita sitruunakastike pastan joukkoon. Koristele annos sitruunankuorella ja viimeistele parmesanilla (jonka muuten muistin vasta valokuvan ottamisen jälkeen) silputulla baisilikalla. Lisää tarvittaessa mustapippuria ja suolaa.


-Sisko S-